Jaa
Oppiminen ja työtaitojen kehittäminen ei ole vain yksilön vastuulla, sillä oppimiseen vaikuttaa erittäin paljon se, tukeeko työpaikan kulttuuri oppimista.
Osaavan työvoiman pula on yhä kovempi alalla kuin alalla, eivätkä rekrytointihaasteet koske enää vain koodareita ja ravintola-alaa. Uusien työntekijöiden rekrytointi ei olekaan enää helpoin tai kestävin tapa ratkaista organisaatioiden osaamisvaje tai uudistumistarve.
Organisaatioissa tulisi pohtia, miten olemassa olevan henkilöstön osaamista voidaan kehittää vastaamaan työelämän nykyisiin ja tuleviin vaatimuksiin. Elinikäisestä oppimisesta on tullut yksi työelämän tärkeimmistä taidoista ja sen merkitys tulee kasvamaan entisestään. Uuden oppimisella varmistetaan sekä osaava työvoima että henkilöstön tyytyväisyys.
Monet työntekijät vaihtavat työpaikkaa 3–5 vuoden välein, sillä muutamassa vuodessa omat tehtävät ovat tulleet tutuiksi ja sujuvat jo osin rutiinilla. Työpaikan vaihto onkin todennäköistä, jos työ ei tarjoa uusia haasteita ja työntekijä kokee, ettei voi toteuttaa osaamistaan täysmääräisesti tai hänellä ei ole urakehitysmahdollisuuksia.
Rekrytointihaastetta voi siis helpottaa varmistamalla, että olemassa olevalla henkilöstöllä on mahdollisuudet oppia uutta ja saada vaihtelua työhönsä. Urapolun ei aina tarvitse suunnata ylöspäin asiantuntijasta esihenkilöksi vaan horisontaalinen urakehitys – oman osaamisen syventäminen tai laajentaminen – voi olla paljon mielekkäämpi vaihtoehto. Ja monessa työpaikassa on sille varmasti enemmän tarvetta ja mahdollisuuksiakin.
Ammatillisen osaamisen kehittämiseen on useita keinoja, joita kannattaa hyödyntää monipuolisesti. Ihmiset oppivat eri tavoin, joten on hyvä löytää jokaiselle ominaisin, motivoivin ja toimivain tapa oppia. Yleisesti käytettäviä oppimisen tapoja ovat mm.
Oppiminen on aktiivista toimijuutta, joka vaatii työntekijältä motivaatiota ja panostusta. Jokaisen meistä tulisikin ottaa vastuuta omasta kehittymisestämme. Mutta oppiminen ja työtaitojen kehittäminen ei ole vain yksilön vastuulla, sillä oppimiseen vaikuttaa erittäin paljon se, tukeeko työpaikan kulttuuri oppimista.
Oppiminen ja oman ammattitaidon kehittäminen edellyttävät psykologista turvallisuutta ja pitkän tähtäimen suunnittelua. Turvallisessa, opiskelua ja oppimista tukevassa ilmapiirissä kaikkea ei tarvitse osata heti eikä tavoitteena ole vain lyhyen tähtäimen voitot. Kokeilulle, erehtymiselle ja oivaltamiselle pitää olla riittävästi mahdollisuuksia ja turvallinen ympäristö, että aitoa oppimista tapahtuu.
Opiskeluun tarvitaan myös aikaa. Pelkkä koulutukseen tai mentorointiin varattu aika ei riitä, vaan myös asian sulatteluun ja käytäntöön saamiseen tulisi varata aikaa, että opiskeluista saadaan aitoa hyötyä. Ideaalitilanteessa jokaisella olisikin kalenterissaan kuukausittain muutama tunti aikaa opiskelulle. Ajan voisi käyttää itseään ja organisaatiota parhaiten hyödyntävällä tavalla.
Organisaatioissa voidaan tukea jatkuvaa ja suunnitelmallista oppimista henkilökohtaisella oppimissuunnitelmalla, johon voidaan kirjata mm. mitä haluaisi oppia, miten haluaisi edetä urallaan ja millainen opiskelu tukisi näitä parhaiten. Suunnitelmien pohjalta pystytään vastaamaan ennakoivasti tuleviin työelämän tarpeisiin ja suunnittelemaan resurssointi tehokkaasti.
Tiedon työntövoimaa, verkoston vipuvoimaa ja vaikuttamisen vetovoimaa. Helsingin seudun kauppakamarin jäsenenä saat tueksesi laajan ja vaikutusvaltaisen elinkeinoelämän verkoston, edunvalvonnan, ajassa kiinni olevat tietopalvelut sekä markkinoiden monipuolisimmat koulutukset. Menesty kanssamme!