Toimiva infra on arjen hyvinvointia. Infrarakentaja tekee turvallisen tien mummolaan, pikatien vientituotteille ja ambulanssille. Hän tuo veden, sähkön ja lämmön kouluun ja päiväkotiin. Infralla on suuri yhteiskunnallinen vaikuttavuus.
SUOMI LAIDALTA KESKELLE, PITKÄJÄNTEISESTI
Toimiva infra mahdollistaa tuottavuutta parantavat, tiiviit ja vähäpäästöiset työssäkäyntialueet. Se takaa kuljetusten kilpailukykyvyn ja ekologisuuden syrjäisessä Suomessa, jossa logistiikkakustannukset ovat selvästi kilpailijamaita korkeammat – keskimäärin 14 prosenttia yritysten liikevaihdosta. Väyläyhteydet ja ajalliset välimatkat vaikuttavat siihen, mihin yritys tai työntekijä päättää asettua. Dynaamisten vaikutustensa ansiosta infrarakentaminen lisää pysyvästi taloudellista toimeliaisuutta ja verotulovirtaa. Lisäksi infraan sijoitettu miljoona luo noin 15 uutta työpaikkaa.
Näin me näemme:
Infraraha pitää suunnata sinne, missä se tuottaa. Väylien kehittämisen tulee perustua 10–12 vuoden strategiaan.
Infran kokonaisrahoituksen tason tulee olla 1 % bkt:sta. Tarvitaan myös julkisten ja yksityisten rahoituslähteiden yhteiskäyttöä.
Perusväylänpidon rahoitus pitää saada riittävälle tasolle ja pitää se siellä. Yksi keino on sitoa rahoitus indeksiin.
TEHDÄÄN KIERTOTALOUDESTA ARKEA
Infrarakentajan perusraaka-aine on maa. Maaperästä otettuja kiviaineksia tarvitaan kaikessa rakentamisessa ja kunnossapidossa. Kiviaineksia voi kierrättää ja niiden kuljettelua vähentää, kunhan kunnissa on alueita ainesten käsittelyyn ja varastointiin. Soveltuvat paikat tulee merkitä jo kaavaan. Rakentamista palvelevan käytön jälkeen alue voidaan maisemoida luonnon monimuotoisuus huomioiden vaikka virkistyskäyttöön. Luonnon kiviainesten käyttöä vähennetään myös hyödyntämällä rakentamisessa purkumateriaaleja kuten betonimursketta, teollisuuden sivuvirtoja sekä fiksuja uusiomateriaaleja. Infrarakentajat pienentää toimintansa ympäristövaikutuksia myös investoimalla moderniin konekantaan. Koneohjaus ja automaatio säästävät resursseja.
Näin me näemme:
Maa-ainesten kierrätyksen lainsäädännölliset esteet on purettava.
Alueet maa-ainesten käsittelyyn on osoitettava kaavatasolla.
Maa-ainesten ottoon tulee kehittää sähköinen yksilupajärjestelmä.
Lupaviranomaisten keskinäisen koordinaation pitää pelata.
NOLLA TAPATURMAA INFRA-ALALLA
Infratöissä turvallisuusriskejä liittyy esimerkiksi kaivantojen tukemiseen, suurten ja painavien koneiden käyttöön sekä räjäytys- ja louhintatöihin. Hyvin suunniteltu ja ohjeiden mukaan toteutettu infratyö on turvallista. Työturvallisuuden edistäminen kuuluu kaikille: työn tilaajalle, yritysjohdolle, työnjohdolle ja työntekijälle. Tapaturmataajuus kertoo tapaturmien määrän miljoonaa työtuntia kohti. Vuonna 2005 infra-alan tapaturmataajuus oli noin 43. Vuonna 2012 taajuus oli 27. Tavoitteemme on nolla tapaturmaa vuonna 2020.
Näin me näemme:
Jokaisella on vastuu työturvallisuudesta.
Koko rakennusalan tulee sitoutua tiukkaan tavoitteeseen: Nolla tapaturmaa vuonna 2020.
TUOTTAVUUS JA LAATU YLÖS DIGITALISAATION JA HANKINTAOSAAMISEN AVULLA
Valtaosa infratöistä teetetään veroeuroilla valtiolla ja kunnissa. Kun julkisia palveluja sopeutetaan kapenevaan verotulopohjaan, on vähemmällä rahalla tehtävä enemmän. Infran rakentamisessa ja hoidossa voidaan säästää miljoonia valitsemalla kuhunkin kohteeseen paras hankintatapa ja lisäämällä työn tilaajan ja toteuttajan keskinäistä vuorovaikutusta. Lisäksi tarvitaan digitalisaatiota, jossa tilaajat ja tuottajat tekevät yhteistyötä hyödyntäen mallinnusta, koneohjausta ja konenäköä työn tehostamiseksi. Tietomallintaminen on tehnyt maarakentamisesta miltei sentin tarkkaa työtä, mikä säästää materiaaleja, aikaa ja rahaa sekä parantaa laadunvalvontaa ja ylläpitoa.
Näin me näemme:
Veroeurot pitää käyttää fiksusti. Infratyötä tilattaessa on mahdollista tilata haluttu lopputulos ja antaa palvelun tuottajan ratkaista, miten siihen päästään kustannustehokkaimmin.
Uusimman tekniikan käyttöönottoa ja siihen liittyvää koulutusta on edistettävä maarakennusalalla kaikin keinoin.
