Suomen Liikemiesten Kauppaopiston Säätiö sai alkunsa vuonna 1949.

Siihen asti Suomen Liikemiesten Kauppaopistoa (myöhemmin SLK) oli ylläpitänyt Korkeamman Kauppaopetuksen Kannatusosakeyhtiö, joka piti yllä myös Helsingin Kauppakorkeakoulua. Yhteiselo päättyi, kun kauppakorkeakoulu muutti nykyisinkin käytössään oleviin tiloihinsa. Fabianinkadulle jääneen kauppaopiston toimintaa jatkamaan muodostettiin Suomen Liikemiesten Kauppaopiston Säätiö, jonka perustavan kokouksen pitivät kuusitoista merkittävää liike-elämän ja valtionhallinnon edustajaa Hotelli Klaus Kurjen Turku-salissa 29.09.1949. Valtioneuvosto siirsi Suomen Liikemiesten Kauppaopiston ylläpito-oikeuden säätiölle samana vuonna.

Suomen Liikemiesten Kauppaopiston juuret ulottuvat ajallisesti puoli vuosisataa aiemmaksi, vuoteen 1898, jolloin suomenmieliset kulttuuri- ja talouselämän edustajat päättivät perustaa uuden oppilaitoksen antamaan korkeampaa liikesivistystä suomen kielellä. Opisto menestyi, ja vuonna 1911 sen ylioppilasluokista muodostettiin Helsingin Kauppakorkeakoulu, joka toimi opiston kanssa yhteisissä tiloissa vuonna 1907 Fabianinkatu 26:een valmistuneessa jugendrakennuksessa.

Säätiön perustaminen SLK:n ylläpitäjäksi osoittautui erinomaiseksi ratkaisuksi. Yhtäältä se takasi oppilaitokselle liike-elämän tuen, toisaalta se laajensi opiston suhdeverkostoa valtiovallan ja Helsingin kaupungin suuntaan. Hyvät suhteet edesauttoivat Suomen Liikemiesten Kauppaopiston muodostamista normaalikauppaoppilaitokseksi vuonna 1950.

Kauppaopettajiksi aikovat henkilöt olivat jo vuodesta 1904 asti saattaneet auskultoida SLK:ssa kauppaopettajan kelpoisuuden saavuttaakseen. Normaalikauppaoppilaitoksen status oli kuitenkin aivan ratkaiseva SLK:n tulevalle kehitykselle. Opistosta tuli ”mallikoulu”, jonka tehtävänä nimensä mukaan oli asettaa normi, kehittää opetusmenetelmiä ja pedagogisia käytänteitä, joita tultiin omaksumaan kaikkialta maasta ja jotka pätevöityneiden opettajien myötä levisivät kaikkialle maahamme.

Suomen Liikemiesten Kauppaopiston Säätiön muodostaminen ja normaalikauppaoppilaitoksen aseman saavuttaminen linkittyvät toisiinsa. Molempien hankkeiden vahvana alullepanijana ja uutterana puolestapuhujana voidaan pitää opiston rehtorina vuosina 1940–1956 toiminutta opetusneuvos Eino Jauria. Hän onnistui takaamaan liike-elämän taustatuen, luomaan toimivat suhteet valtiovallan suuntaan sekä vaikuttamaan maan tulevaan kauppaopettajakoulutukseen toimiessaan vuonna 1947 asetetun kauppaopettajain valmennuskomitean puheenjohtajana.

Sodan jälkeiset vuosikymmenet olivat kauppaopetuksen vahvan kasvun aikaa. Uusia kauppaopistoja perustettiin, opiskelijamäärät kasvoivat kaikkialla, kun suuret ikäluokat tulivat opistoikään. 1970-luvun alkupuolella opiskeluaikoja pidennettiin vuodella, ja SLK:ssakin nähtiin, että Fabianinkadun tilat vääjäämättä olivat käyneet ahtaiksi, ja muutto olisi edessä. Uutta koulurakennusta alettiin suunnitella Pasilaan. Säätiön taustatukea ja kontaktiverkostoa tarvittiin, kun projekti piti suurimmaksi osaksi rahoittaa lainavaroin, pyörittää valtavaa lupa- ja anomusrulettia ja varmistaa rakennustyön onnistuminen. Helsingin kaupungin kanssa neuvoteltiin sopimus, joka merkitsi pitkäaikaisen taloudellisen tuen saamista. Projektia varten Suomen Liikemiesten Kauppaopiston Säätiö ja ATK-instituutin Kannatusyhdistys perustivat Kiinteistö Oy Opetustalon.

Käytännössä rakennusprojektia veti SLK:n säätiön puolesta rehtori Kaius Sulonen (rehtori 1973–1982), joka jaksoi valaa uskoa hankkeen epäilijöihin ja innostaa säätiön edustajat haastavaan projektiin. Rakennustyö edistyi ennakoidusti, ja syksyllä 1978 opisto saattoi aloittaa kouluvuotensa uudessa rakennuksessa Itä-Pasilassa. Komean koulun toimivuutta kiiteltiin, opetustilat koettiin erittäin tarkoituksenmukaisiksi, luokkien varustelu oli uusinta uutta ja audiovisuaaliset välineet huippuluokkaa. Muuton yhteydessä SLK:oon fuusioitiin Eiran kauppaoppilaitos, ja näin oppilaitokseen saatiin ensi kertaa myös kauppakouluosasto.

1980-luvun suuri haaste oli keskiasteen ammatillisen koulutuksen uudistus. Uudistuksen päämääränä oli yhdenmukaistaa ammatillinen koulutus siten, että se muodostaisi luontevan jatkon peruskoululle, joka vuoteen 1983 tultaessa oli levinnyt koko maahan, viimeisenä pääkaupunkiseudulle. Uudistuksen tarkoituksena oli luoda ammatillisista opiskeluväylistä kilpailukykyinen vaihtoehto lukioille ja taata opiskelijoille hyvän ammattiosaamisen ohella jatko-opintokelpoisuus.

Keskiasteen uudistus nosti esiin myös säätiön taustayhteisölle elintärkeät koulutustarpeet. Erityisen vahvasti SLK:ssa haluttiin panostaa myyjien koulutukseen. Jo ennestään tiivis yhteistyö kaupan omiin koulutusyksiköihin tiivistyi, ja SLK:ssa saatettiin alulle vahvasti modernin vähittäiskaupan tarpeista kumpuava pedagoginen ajattelu, joka tänä päivänä näkyy vahvasti esim. työssä oppimisessa.

Aikuiskasvatuksen puolella kehitettiin erityisesti aikuisille sopivia työn ja opiskelun yhteensovittamiseen sopivia malleja. Vuonna 1981 perustettiin kurssiosasto.

Suomen Liikemiesten Kauppaopiston 1990-luvun suurin askel oli ammattikorkeakoulun synnyttäminen. Valmisteluvaiheessa Suomen ammattikorkeakoulumallia käytiin hakemassa mm. Saksasta, Hollannista ja Englannista. Ammattikorkeakoulut päätettiin kehittää kokeilujärjestelmän kautta. SLK:n säätiö jätti valtioneuvostolle ammattikorkeakoulun kokeiluanomuksen yhdessä ATK-instituutin ja Helsingin Sihteeriopiston kanssa vuonna 1991.

Kokeiluluvan saaneen oppilaitoksen nimeksi tuli Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu (Helia). Helia sai vakinaisen toimiluvan 1.8.1997 lukien ja sen ylläpitäjäksi perustettiin Helia säätiö.

Helian aloitettua vakinaisen toimintansa siirtyi pääosa Suomen Liikemiesten Kauppaopiston ylioppilaspohjaisesta koulutuksesta ja opettajankoulutus ammattikorkeakouluun. ATK-instituutin asema muuttui ratkaisevasti, kun sen koko toiminta siirtyi Heliaan. Uudessa tilanteessa Suomen Liikemiesten Kauppaopiston Säätiö ja ATK-instituutin kannatusyhdistys päättivät yhdistää toimintansa. Uuden oppilaitoksen nimeksi tuli vuonna 1999 Suomen Liikemiesten Kauppaopisto – Atk-instituutti.

1990-luku oli myös vilkkaan rakentamisen aikaa. Koko kiinteistö peruskorjattiin ja ATK-instituutti muutti vuonna 1992 Opetustalon laajennusosaan.

Ammattikorkeakoulun liikkeellelähtö osui ajankohtaan, jolloin Suomen kansantalous oli vajonnut syvään lamaan. Opetuksen saamia määrärahoja leikattiin, ja laajentuminen jouduttiin toteuttamaan vähenevin voimavaroin. Taitavan taloudenpidon ansiosta säätiön taloudellinen asema kuitenkin vahvistui, ja opiston satavuotisjuhlaa voitiin vuonna 1998 viettää vahvan tulevaisuudenuskon hengessä.

Myös 2000-luku toi haastavia rakennusprojekteja. Helian uudisrakennus valmistui vuonna 2004, samaan aikaan kun SLK:n haltuun jäävä vanha rakennus peruskorjattiin. Samaan aikaan korjattiin myös koulun hallintoa ja opetusta tukevaa laatujärjestelmää, mistä tunnustuksena Suomen Liikemiesten Kauppaopisto sai opetusministeriön ammatillisen koulutuksen laatupalkinnon vuosina 2003 ja 2008.

Opetusviranomaiset ovat 2000-luvulla pyrkineet koulutusyksiköiden suurentamiseen. Suomen Liikemiesten Kauppaopiston Säätiö halusi uudessa tilanteessa varmistaa ylläpitämänsä oppilaitoksen vetovoimaisuuden ja ryhtyi yhdistymisneuvotteluihin Helsingin kauppaoppilaitos Oy:n kanssa. Neuvottelujen tuloksena päätettiin perustaa uusi oppilaitos, nimeltään Suomen Liikemiesten Kauppaopisto. Sitä ylläpitämään perustettiin Helsinki Business College Oy, jonka Suomen Liikemiesten Kauppaopiston Säätiö ja Helsingin kauppaoppilaitos Oy omistavat tasaosuuksin. Uusi yhdistynyt oppilaitos aloitti toimintansa 1.8.2009.